OTA YHTEYTTÄ
+358 400 875233
EN

EN

Markkinoijan pikaopas kielenhuoltoon

Inbound-markkinoinnissa sisällöillä on merkitystä. Asiantuntijoiden tieto tulee välittää eteenpäin mahdollisimman selkeässä ja puhuttelevassa muodossa, jotta se herättää kohderyhmän huomion ja vie halutun sanoman perille.

Vaikka tärkeintä on mielenkiintoinen asiasisältö, myös kirjoitustyylillä on merkitystä. Pahimmassa tapauksessa lukuisat kielioppivirheet syövät asiantuntijan uskottavuutta, ja hankalat lauserakenteet vievät huomion pois itse asiasta.

Alle on koottu muutamia yleisimpiä kielenhuoltoon liittyviä kompastuskiviä, joita välttämällä pääset jo pitkälle.

Yhdyssanat

Nuo iänikuiset murheenkryynit, jotka kirvoittavat kilometritolkulla kiihkeitä nettikeskusteluja. Mokaa kerran ja päädy ikuisesti Yhdyssana on yhdyssana -keskustelupalstan kaanoniin.

Yhdyssanojen muistamiseen ei valitettavasti ole mitään kaikenkattavaa niksiä. Moni hyödyntää ala-asteelta tuttua ohjetta: lisää kin-liite sanojen väliin ja kokeile mihin se istuu. Onko helpompi sanoa lumikin hiutale vai lumihiutalekin. Ellei tarkoituksesi ole viitata Disney-prinsessaan, jälkimmäinen versio kuulostaa paremmalta ja paljastaa lumihiutaleen olevan yhdyssana.

Asia muuttuu kuitenkin astetta monimutkaisemmaksi, kun kyseessä ovat sanat tai sanaliitot kuten jompikumpi, sitä paitsi tai asiaankuuluva. Silloin kannattaa suosiolla turvautua esimerkiksi tähän Kotimaisten kielten keskuksen kokoamaan listaan.

Kapulakieli

Miksi ilmaista asiat helposti, kun voit samalla vaivalla sanoa ne äärimmäisen monimutkaisesti?

Kapulakielelle tyypilliset vaikeatajuiset lauserakenteet, moniselitteinen ilmaisutyyli ja sivistyssanojen liikakäyttö vievät helposti huomion itse asiasta. Jos lukija keskittyy ratkomaan hankalan lauserakenteen arvoitusta tai pysähtyy joka toisen termin kohdalle pohtimaan sen merkitystä, jää tekstin perimmäinen tarkoitus helposti vaille huomiota. Tekstin kirjoittamiseen käytetty aika valuu hukkaan, sillä sen sisältämä tieto ei päädy lukijalle asti.

Päästä itsesi ja lukijasi helpolla: suosi lyhyitä lauseita ja selkeää ilmaisutyyliä. Tavoitteena on välittää tietoa, ei hämärtää sitä.

Anglismit

Koska kaikki kuulostaa niin paljon coolimmalta kolmannella kotimaisella.

Anglismien, eli englannin kielestä vaikutteita saaneiden sanojen ja ilmaisujen, käyttö voi joissain tilanteissa olla perusteltua. Esimerkiksi aloilla, joilla tehdään paljon kansainvälistä yhteistyötä, voi olla järkevää suosia kaikkien tuntemia vierasperäisiä termejä. Hyvänä esimerkkinä toimii oma lempilapsemme, inbound-markkinointi.

Asiatekstiä kirjoittaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä lukijakunta. Jos artikkelin tai blogin tarkoituksena on kertoa tietystä alasta tai aihepiiristä sitä ennestään tuntemattomalle, saattavat vierasperäiset termit hankaloittaa tekstin ymmärtämistä. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sanavalintoihin ja tarvittaessa kirjoittaa hankalat termit auki.

Räikeimpiä anglismeja on kuitenkin syytä välttää tilanteessa kuin tilanteessa. Esimerkiksi jälkiruoka on yleensä sokeritonta, ei sokerivapaata. Ja asiat harvemmin ajavat ihmisen hulluksi.

Sinä-passiivi

In Finland we have this thing called passiivi.

Passiivia käytetään, kun ei haluta viitata tiettyyn tekijään: tekstiä kirjoitetaan, kielioppia tarkastetaan. Nyt sen rinnalle on ilmestynyt englannin kielestä tuttu sinä-passiivi, jossa tekijänä on mystinen ”sinä”: kun sinä kirjoitat, kun sinä tarkastat kielioppia. Tämä voi olla lukijasta hyvin hämmentävää. Entä jos en ole koskaan tehnyt tekstin väittämiä asioita?

Vaikka sinä-passiivi yleistyykin puhekielessä, sen käyttö asiatekstissä ei ole suositeltavaa. Suosi siis suomalaista ja pitäydy peruspassiivissa.

Agenttipassiivi

Agenttipassiivi kuulostaa terminä paljon jännittävämmältä kuin onkaan.

Myös agenttipassiivi on rantautunut Suomeen rapakon takaa. Agenttipassiivilla tarkoitetaan lauserakennetta, jossa jotain tapahtuu jonkun toimesta. Kirja kirjoitettiin kirjailijan toimesta.

Huomattavasti luontevampaa on suosia agenttipassiivin sijaan verbiä: Kirjailija kirjoitti kirjan. Se helpottaa asian ymmärtämistä ja tekee tekstistä sujuvampaa.

Lopuksi

Vaikka kirjoitustyylillä on merkitystä, ei sen tule olla tekstin itsetarkoitus. Muutama yhdyssanavirhe ei uhkaa asiantuntijan auktoriteettia eikä satunnainen kapulakieli estä lukijaa ymmärtämästä tekstin pääsisältöä.

Tärkeintä on saada tekstin asiasisältö viestittyä halutulle kohderyhmälle. Selkeän, kielellisesti virheettömän ilmaisun tehtävä on edesauttaa tämän tiedon muuttumista ymmärrykseksi lukijan päässä.

Ilman ymmärrystä ei saada aikaan muutoksia lukijan ajattelussa, asenteissa tai toiminnassa. 

Tilaa tästä blogipäivitykset sähköpostiisi →

Kommentit